Hyppää sisältöön

5.2 Maalikellon käyttö

5.2  Maalikellon käyttö

Maalikellojen käyttö kannattaa yleensä valmistella ennalta ja valinnat tallentaa konfiguraatiotiedostoon. Erityisesti testailuvaiheessa ja tilanteen muuttuessa kilpailun aikana voi kuitekin olla käytännöllisempää muuttaa valintoja valikon kautta. Tätä käsitellään alla kohdassa 5.2.2.

5.2.1 Maalikellot ja niiden käyttöönotto konfiguraatiotiedoston avulla

Ohjelmat tukevat useita mallikelloja. Näitä ovat

  • Alge-Timingin valmistamat Timy, S3, S4 ja Comet.

  • Emitin (aiemmin Regnly) RTR1, RTR2, ECB1 ja ETS1.

Lisäksi on ohjelmistoon toteutettu myös harvinaisempien laitteiden tukea, jota ei kuitenkaan ole jatkuvasti ylläpidetty.

Maalikelloja käytetään valtaosin vain ajan ottamiseen siten, että tieto kilpailijasta syötetään käsin tai joissain tapaukissa saadaan tunnistimesta joko maalikellon tai erillisen laitteen kautta. Muissa alaluvuissa käsitellään menettelyjä, joissa tunnistaminen liittyy osaksi samaa tapahtumaa kuin ajanotto.

Ohjelma tallentaa ajat yksiköissä 1/10000 s, mutta viimeinen desimaali ei yleensä sisällä todellista ajanottotietoa. Tällöin se voi auttaa pitämällä ajat kiinteässä järjestyksessä, vaikka ne ovat millisekunnin tarkkuudella samat.

Maalikello liitetään ohjelmaan yleensä sarjaportin kautta, mutta Timy on mahdollista liittää myös yhdistämällä USB- ja TCP-yhteydet, kuten liitteessä 7 kuvataan. Tietokoneen sarjaportti on nykyisin toteutettu usein USB/RS232 -muuntimella. Jotkut laitteet saattavat sisältää tällaisen muuntimen, jolloin käytettävä kaapeli on USB-kaapeli, mutta liitäntä ohjelman kannalta silti sarjaportti. Maalikellon tyyppi sekä sarjaportin numero kerrotaan konfiguraatioparametrilla, joka voi olla esimerkiksi

TIMY= 7

kun kello on Timy ja USB-muuntimen tarjoama sarjaportti COM7.

Ajanoton kohdepisteen määräytyminen

  1. Perusoletuksena on, että kaikki ajat koskevat vaihtoja ja maalia

  2. Kaikkien aikojen oletus voidaan vaihtaa toiseksi parametrilla PISTE

    • Piste voidaan määrätä maalikellon ajanottoliitännästä parametrin PISTEET

    • Kun ajat ohjataan useaan jonoon, voidaan kullekin jonolle määritellä oletuspiste parametrilla JONOPISTE

      • Piste voidaan jättää pääteltäväksi kilpailijan aiemmin saamista ajoista joko kaikissa tapauksissa tai edellä mainittujen parametrien tarkemmin rajaamissa tapauksissa.

Kaikkien aikojen pisteen määrittely

Esimerkiksi parametri

PISTE=1

kertoo, että kaikki ajat tulevat osuuden ensimmäisestä väliaikapisteestä. Numeron 1 paikalla voi olla seuraavat merkit

A = piste määrätään myöhemmin
L = lähtö (harvinainen viestin ohjelmaa käytettäessä, mutta joskus käytössä)
M = maali tai vaihto
1, 2, .., 9 = numeroarvon kertoma osuuden väliaikapiste

Pisteen määrääminen maalikellon liitännän mukaan

Useimmat maalikellot pystyvät kertomaan ajanottopistettä koskevan tiedon. Tämän tiedon tulkintaa ohjataan parametrilla, joka on muotoa

PISTEET=AMMLM123

Yhtäsuuruusmerkkiä seuraavan merkkijonon kirjaimet ja numerot liittyvät järjestyksessä seuraaviin ajanottotapoihin

  • Sarjaporttiin liitetty painike

  • Varalla (aiempi käyttö poistunut)

    • Tietokoneen näppäimistön painike

    • Maalikellon lähtöporttiliitäntä tai painike

      • Maalikellon maaliliitäntä tai painike

      • Maalikellon 1. väliaikaliitäntä

        • Maalikellon 2. väliaikaliitäntä

        • ..

Merkkijonon merkit tuottavat saman merkin tietokoneen näytölle kertoen siten, onko käyttökohde avoin ja tulkittava vai liitetty tiettyyn pisteeseen. Jos väliaikapisteen järjestysnumer on 10 tai suurempi, on jokainen merkki erotettava muista pilkulla. Merkkijonossa on siis heti ensimmäisen tunnusmerkin jälkeen oltava pilkku.

Ajanottojonojen käyttö

Ajat voidaan ohjata useisiin eri jonoihin käyttäen parametria

JONOT=1112134

mikä ohjaa parametrin PISTEET tapaan, mutta nyt eri jonoihin. Edellä mainittujen parametrien yhdistelmä ohjaa lähtöajat jonoon 2, maalin ajat jonoon 1 ja väliajat jonoihin 3 ja 4.

Eri jonoille voidaan määritellä ajanottopiste tai pisteen määräytymistapa parametrillaJONOPISTE. Esimerkiksi

JONOPISTE2=A

kertoo, että toiseen jonoon tallentuville ajoille käytetään pisteen myöhempää määräytymistä. Jokaiselle jonolle voidaan siis antaa eri käyttötarkoitus.

Pisteen automaattinen määräytyminen

Kun piste ei määräydy suoraan edellä kuvatulla tavalla, vaan on jätetty myöhemmin määrättäväksi, on yleensä käytössä pisteen automaattinen määräytyminen aiempien tulosten perusteella vuodossa olevaksi pisteeksi. Ossus määräytyy ensimmäiseksi, jolta ei vielä ole loppuaikaa ja piste viimeisintä aiemmin otettua aikaa seuraavaksi pisteeksi.

Jos ohjelmalle on annettu parametri

VAINVÄLIAJAT

ei ohjelma anna väliaikojen täytyttyä maalin tai vaihdon aikaa, vaan merkitsee pisteeksi väliaikapisteiden lukumäärää seuraavan arvon. Tällöin aika ei kirjaudu kilpailijalle, mutta näkyy ajanottotiedoissa.

5.2.2 Maalikellon käyttöä koskevat valinnat määrittelykaavakkeilla

(Kuva on ohjelmasta HkKisaWin. ViestiWin ei tue kahta ajanottolaitetta)

Tällä kaavakkeella ei näytetä Emit-laitteita koskevia tietoja, joille on oma kaavakkeensa (luku 6.6 ).

Tässä käsitellään maalikelloja, joiden toiminta ei perustu tunnisteen havaitsemiseen. Emitin ECB1 ja ETS1 koskevat valinnat tehdään Emit-laitteiden määrittelykaavakkeilla.

Seuraava kuvaus koskee valtaosin sekä ajanottokaavakkeen valikon kautta avattua kaavaketta että konfiguraatioeditorin vastaavia valintoja.

Maalikellot toimivat laitteena no 1. Samanaikaisesti ei mikään muu laite voi olla laitteena 1. Laitteen määrittely alkaa valitsemalla maalikellon tyyppi.

Kaikkien kellojen normaali liitäntätapa ohjelmaan on sarjaportti, mutta Timy voidaan liittää tietokoneeseen myös suoraan USB-yhteydellä, joka ei perustu sarjaporttisovittimeen. Tällöin Timy on yhteydessä erilliseen ohjelmaan, joka lähettää tiedot tulospalveluohjelmalle TCP-protokollaa käyttäen toimien TCP-palvelimena. Myös maalikellon kaltaisesti toimivat emulaattoriohjelmani pystyvät lähettämään tietoja myös TCP-yhteden kautta. Näitä käyttötapoja varten on tarjolla mahdollisuus valita yhteysmuodoksi TCP.

Sarjaporttia käytettäessä määritellään edelleen sarjaportin numero. Tiedonsiirtonopeus on yleensä laitteen oletuksen mukainen, Timyn tapauksessa 9600 baud, mikä on valittava Timyn valikkojen kautta, jos se ei ole valmiiksi valittuna. On kuitenkin mahdollista valita myös, että ohjelma käyttää poikkeavaa sarjaportin nopeutta.

TCP-yhteyttä käytettäessä toimii kello tai ulkoinen tietokoneohjlma normaalisti palvelimena, jolloin ohjelman HkKisaWin määrityksissä on annettava laitteen IP-osoite sekä yhteydenottoportti.

Määrittelyihin sisältyy vielä mahdollisuus määritellä kellonaikapoikkeama, jos maalikello ei antaa paikallisajasta poikkeavia aikoja. Poikkeama ilmaistaan kellonaikana, jolloin maalikellon aika oli tai olisi ollut 00:00:00.

Kaavakkeella voidaan määritellä myös minkä pisteen aikoja maalikellon eri kanavat sekä muut ajanottotavat antavat ja mihin ajanottojonoon nämä ajat ohjautuvat.